Partavaahto voidaan valmistaa voiteesta tai saippuasta. Perinteisen märkäparranajon aloittelijalle suosittelen voidetta, koska se toimii saippuaa mutkattomammin - vain mantelin kokoinen voidenokare riittää ja vaahtoa alkaa syntyä. Partasaippua vaatii toisenlaista tekniikkaa ja se antaa myös enemmän mahdollisuuksia hienosäätöön kuin voide. Toiseksi partasaippuakiekko kestää voideputkiloa pidempään ja saippua antaa  "hienomman tunteen", koska se on niin perinteinen. 

Ei ole yhdentekevää millaisella sudilla yritämme tehdä vaahtoa saippuasta tai voiteesta. Esimerkiksi kovasaippua vaatii sudilta melko jäykkää selkärankaa eli backbonea, jotta karvat pystyisivät pomimaan kiekolta saippuahiukkasia riittävästi pienellä paineella. Jos suti on on liian rento eli siinä on pehmeä selkäranka, sitä joudutaan lataamaan liian voimakkaasti ja liian kauan, jolloin pahimmassa tapauksessa karvat murtuvat ja katkeavat.

Pehmeä ja norja mäyränkarvasuti houkettelee ominaisuuksillaan, koska se tuntuu niin ylelliseltä. Mäyränkarvasudin hienoimmat ja pehmeimmät laadut kuten best ja silvertip eivät sovellu välttämättä kovasaippualle, kuten tämän kirjoituksen esimerkeistä käy ilmi.

Testissä suteja on liotettu ennen lataamista lämpimän juoksevan veden alla n. 20 sekuntia.  Itävaltalaisen Benediktiner Seifenmanufakturin käsintehdyn partasaippuan pintaa on kostutettu sama aika. Suteja on ladattu 1 minuutti ja vaahdotettu märässä kämmenessä 30 sekuntia.

 

Minuutin lataamisen jälkee pehmeäselkärankainen Simpson Duke 2 Best näyttää tältä. Karvat ovat vetiset eikä vaahtoa ole vielä muodustunut.

 

30 sek. vaahdottamisen jälkeen vaahto on vielä vetistä ja ohutta. Vaahdottamisen aikana vettä on lisätty pieni määrä.

 

Minuutin aikana jäykemmän selkärangan Vie-Long hevosenkarvasuti on ladannut runsaasti saippuaa ja vaahtoa on alkanut jo muodostua.

 

30 sekuntin jälkeen vaahto on paksumpaa ja kermaisempaa kuin 1. esimerkissä. Myös tähän on lisätty hieman vettä karvojen kärkiä kastamalla. Vaikka viimeinen kuva on hieman epätarkka (vanhan käsi tärisi pitkän valotusajan aikana) niin siitä näkee erilaisen lopputuloksen. Toisin sanoen Vie-Long sudilla vaahtoa syntyi samassa ajassa runsaammin ja vaivattomammin kuin Simpson sudilla.

Vaikka Simpson Duke 2 Best on tuplasti kalliimpi ja laadukkaampi kuin Vie-Long 13051 hevosenkarvasuti niin Vie-Long toimi kuitenkin esimerkkisaippualla paremmin. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Simpson olisi laadukas suti vaan sitä, että erilaiset saippuat (tai voiteet) vaativat sudilta erilaisa ominaisuuksia. Uutena Simpson tuntui melko jämäkältä, mutta nyt pitemmän käytön jälkeen sen backbone vaikuttaa melko pehmeältä.

Loppupäätelmäni testistä on se, että "wetseivarilla" on hyvä olla muutama erityyppinen partasuti. Valikoimaan voisi kuulua laadukkaat bristle (villisiankarva), pure badger ja best, super tai silvertip (mäyränkarva) sudit.